Luottamus, missä olet?

Sitähän sanotaan, että jos ei rakasta itseään, ei voi rakastaa ketään muuta. Onko luottamuksen kanssa sama juttu? Näissä huikeissa maisemissa pääsin pari päivää sitten ratsastamaan, vaikka aluksi vähän jännittikin. Kun on harrastanut hevosia yli 20 vuotta, on monen varmaan hankala myöntää ääneen, että on alkanut pelottaa. Muistan, kun mulle joskus ehkä 15-vuotiaana sanottiin, että hyvä… Continue reading Luottamus, missä olet?

2022, hauska tavata

Uusi vuosi, uudet kujeet! Uusi alku puhtaalta pöydältä! Ja sitä rataa... Vaikka mä jotenkin ehkä naiivisti pidän ajatuksesta, että vuodenvaihde on mahdollisuus aloittaa alusta, kuin tyhjä sivu jota voit alkaa täyttää, niin olen mä sen verran oppinut, ettei uuden vuoden lupauksia kannata viljellä liikoja. Vuosien saatossa olen tullut jotain joskus luvanneeksi, mutta suoraan sanottuna olen… Continue reading 2022, hauska tavata

Viiden tunnin urakka

Lokakuun alussa juoksin toisen maratonini Suomen suurimmassa juoksutapahtumassa. Vaikka vielä kaksi viikkoa ennen juoksua mietin, että pitäisikö mennä vaan suosiolla puolikkaalle, niin onneksi tuli lähdettyä taistelemaan koko matka! Tämä vuosi on ollut juoksullisesti vähän hankala, kun kesäkuussa tosiaan meni vasen polvitaive ja sen jälkeen on saman puolen lonkka kipuillut. Pitkät lenkit jäivät siis ennen maratonia… Continue reading Viiden tunnin urakka

Sunnuntai, vesisade ja villasukat

Sunnuntait on musta aika kaksijakoinen juttu. Sunnuntaiahdistus on toisinaan iso, inhottava mörkö. Välillä sitten taas on niin kiva, rauhallinen ja rento päivä. Sunnuntaisin ladataan akkuja. Tämä sunnuntai menee, ainakin toistaiseksi, onneksi, tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Pitkät unet, aamiainen kaikessa rauhassa ja sunnuntaihesari. Viikon rankin treeni tuli juostua eilen, tänään voi vain lepäillä. Vähän siivota, kirjoittaa. Istua… Continue reading Sunnuntai, vesisade ja villasukat

Kyllä mä juoksen, ihan oikeesti

Välillä ja varsinkin näin kesällä, kun ihmiset pukeutuvat kevyemmin, mietin että uskoisiko kukaan tuntematon miten paljon mä juoksen? Joitain viikkoja sitten pulahdin ihanan viilentävään meriveteen, saunoin ja join viiniä auringossa Helsingin Löylyssä. Oli tosi hauskaa, mutta nyt jälkeenpäin mieltä kalvaa vaan ajatus, että miksi mä olin uimapukuisista naisista ehdottomasti se pyörein? Kaikki muut oli myös mua… Continue reading Kyllä mä juoksen, ihan oikeesti

Kesäkunto, vanha vihollinen

Kesä on ihanaa aikaa. Luonto on kauneimmillaan ja on ihanaa olla ulkona. Vuosikausia kesän koittaminen on ollut mulle kuitenkin aina vähän vaikea paikka - kun vaatteet vähenee ja enemmän ihoa näkyy, huomaa myös talven aikana kertyneen selluliitin ja kilot. Todella kärjistetysti sanottu, I know. Se on vain niin kovin kauan ollut mun mielikuva itsestäni. Pikkuhiljaa… Continue reading Kesäkunto, vanha vihollinen

On siis kevät

Ja päässä soi "Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu". Tuntuu joka vuosi niin oudolta, että ensin niin kaipaan sulia teitä ja plussakelejä, ja sitten ne yhtäkkiä vaan ilmestyy. Kun kevät todenteolla alkaa, se tulee jotenkin niin täysiä ja rytinällä. Ei, Ginny ei ole tulessa. Taivaalla paistaa semmoinen auringoksi kutsuttu upea valoilmiö! Juoksun kannalta olin lopputalven… Continue reading On siis kevät

Ahistaa

Mä olen hirmuisen herkkä ja melko tunteellinen ihminen. Ja ikävä kyllä sellainen, joka ahdistuu kovin helposti. Kun elämäni hevonen Besso lähti eläkkeelle, opin viimeistään, miltä ahdistus tuntuu. Oli sitä ollut jo aiemminkin erilaisissa muodoissa, mutta Besson lähtöön yhdistän sen puristavan tunteen rinnassa ja sinänsä selittämättömän, vähän pelon tapaisen tunteen. Tällaisen iskiessä tiedän, että se menee… Continue reading Ahistaa

Pelosta

Kuten olen tainnut aiemminkin kirjoittaa, mä olen varmaan maailman arin ja nössöin ratsastaja. On kuluttavaa, kun pelko on niin vahvasti läsnä ja häiritsee sen tekemistä, mistä nauttii. Joskus mäkin vielä hyppäsin. Kuvassa taidan olla 15-vuotias; viimeisiä hetkiä, kun haaveilin, että musta tulee esteratsastaja. Pieniä esteitä oli hypätty ratsastustunneilla ja leireillä jo lukuisia kertoja. Se oli… Continue reading Pelosta

Juoksutavoitteet 2021

Uusi vuosi, uudet kujeet! Aloitus puhtaalta pöydältä, uudet tuulet! No, ei sentään. Aika samoilla mennään kuin ennenkin, mutta pitäähän sitä jotain tavoitteita olla, mitä kohti painaaa menemään! Onhan nämä talvimaisematkin kauniita, mutta ai että mä odotan kesää ja sitä, että voi juosta pelkäämättä että liukastuu! Helsinki City Marathon & Helsinki Marathon Päähuomio kiinnittyy tänäkin vuonna… Continue reading Juoksutavoitteet 2021