Sunnuntait on musta aika kaksijakoinen juttu. Sunnuntaiahdistus on toisinaan iso, inhottava mörkö. Välillä sitten taas on niin kiva, rauhallinen ja rento päivä. Sunnuntaisin ladataan akkuja. Tämä sunnuntai menee, ainakin toistaiseksi, onneksi, tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Pitkät unet, aamiainen kaikessa rauhassa ja sunnuntaihesari. Viikon rankin treeni tuli juostua eilen, tänään voi vain lepäillä. Vähän siivota, kirjoittaa. Istua… Continue reading Sunnuntai, vesisade ja villasukat
Kyllä mä juoksen, ihan oikeesti
Välillä ja varsinkin näin kesällä, kun ihmiset pukeutuvat kevyemmin, mietin että uskoisiko kukaan tuntematon miten paljon mä juoksen? Joitain viikkoja sitten pulahdin ihanan viilentävään meriveteen, saunoin ja join viiniä auringossa Helsingin Löylyssä. Oli tosi hauskaa, mutta nyt jälkeenpäin mieltä kalvaa vaan ajatus, että miksi mä olin uimapukuisista naisista ehdottomasti se pyörein? Kaikki muut oli myös mua… Continue reading Kyllä mä juoksen, ihan oikeesti
Kesäkunto, vanha vihollinen
Kesä on ihanaa aikaa. Luonto on kauneimmillaan ja on ihanaa olla ulkona. Vuosikausia kesän koittaminen on ollut mulle kuitenkin aina vähän vaikea paikka - kun vaatteet vähenee ja enemmän ihoa näkyy, huomaa myös talven aikana kertyneen selluliitin ja kilot. Todella kärjistetysti sanottu, I know. Se on vain niin kovin kauan ollut mun mielikuva itsestäni. Pikkuhiljaa… Continue reading Kesäkunto, vanha vihollinen
On siis kevät
Ja päässä soi "Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu". Tuntuu joka vuosi niin oudolta, että ensin niin kaipaan sulia teitä ja plussakelejä, ja sitten ne yhtäkkiä vaan ilmestyy. Kun kevät todenteolla alkaa, se tulee jotenkin niin täysiä ja rytinällä. Ei, Ginny ei ole tulessa. Taivaalla paistaa semmoinen auringoksi kutsuttu upea valoilmiö! Juoksun kannalta olin lopputalven… Continue reading On siis kevät
Ahistaa
Mä olen hirmuisen herkkä ja melko tunteellinen ihminen. Ja ikävä kyllä sellainen, joka ahdistuu kovin helposti. Kun elämäni hevonen Besso lähti eläkkeelle, opin viimeistään, miltä ahdistus tuntuu. Oli sitä ollut jo aiemminkin erilaisissa muodoissa, mutta Besson lähtöön yhdistän sen puristavan tunteen rinnassa ja sinänsä selittämättömän, vähän pelon tapaisen tunteen. Tällaisen iskiessä tiedän, että se menee… Continue reading Ahistaa
Pelosta
Kuten olen tainnut aiemminkin kirjoittaa, mä olen varmaan maailman arin ja nössöin ratsastaja. On kuluttavaa, kun pelko on niin vahvasti läsnä ja häiritsee sen tekemistä, mistä nauttii. Joskus mäkin vielä hyppäsin. Kuvassa taidan olla 15-vuotias; viimeisiä hetkiä, kun haaveilin, että musta tulee esteratsastaja. Pieniä esteitä oli hypätty ratsastustunneilla ja leireillä jo lukuisia kertoja. Se oli… Continue reading Pelosta
Juoksutavoitteet 2021
Uusi vuosi, uudet kujeet! Aloitus puhtaalta pöydältä, uudet tuulet! No, ei sentään. Aika samoilla mennään kuin ennenkin, mutta pitäähän sitä jotain tavoitteita olla, mitä kohti painaaa menemään! Onhan nämä talvimaisematkin kauniita, mutta ai että mä odotan kesää ja sitä, että voi juosta pelkäämättä että liukastuu! Helsinki City Marathon & Helsinki Marathon Päähuomio kiinnittyy tänäkin vuonna… Continue reading Juoksutavoitteet 2021
Hänen Ylhäisyytensä joulutervehdys
Lemmikit on meidän perheessä aina otettu mukaan joulunviettoon ihan lahjojen avaamisesta lähtien. Ginnyllekin saattaa illalla löytyä jotain kuusen alta... Jouluvalmisteluissa riittää puuhaa myös hänellä, kun pitää kaikki ihmisten tekeleet tarkistaa huolella. Eilen illalla suoritettiin piparien laadunvalvontaa. Olen toki sanonut hänelle, että jotta saa lahjoja, pitää olla kiltisti. Tämä ei nyt ehkä ihan sataprosenttisesti ole toteutunut,… Continue reading Hänen Ylhäisyytensä joulutervehdys
Koronavuoden juoksukooste
En varmasti ole ainoana sitä mieltä, että herran tähden, miten hullu vuosi tämä on ollut! Koronan ohella mun kohdalla myös ihan monilla peruselämän osa-alueilla. Mutta juoksullisesti tämä oli mulle oikein hieno vuosi; kruunun jalokivenä tietysti Helsinki Marathon. Poikkeusvuoden mitalisaalis. Juoksutapahtumien puolesta vuosi starttasi helmikuussa GoreTex Winter Runin 10km merkeissä. Reittinä oli kaksi kierrosta 5km lenkkiä,… Continue reading Koronavuoden juoksukooste
Elämäni hevonen – Bestsislennyi 1995-2020
Olipa kerran 19-vuotias Heljä. Mun rakas vuokrahevoseni, kaunis suomenhevosruuna Hansu oli tullut treeni- ja kilparatsuna tiensä päähän ja vaikka sydäntä särki, oli mun aika etsiä uusi ratsu. Hevosnettiä selaillessani vastaan tuli ehkä pari potentiaalista, mutta eniten katseen vangitsi 13-vuotias osaava puoliveriruuna Helsingistä. Tästä ruunasta laitoinkin sitten omistajalle viestiä ja koeratsastus saatiin sovittua ihan pari päivää… Continue reading Elämäni hevonen – Bestsislennyi 1995-2020
