Hänen Ylhäisyytensä joulutervehdys

Lemmikit on meidän perheessä aina otettu mukaan joulunviettoon ihan lahjojen avaamisesta lähtien. Ginnyllekin saattaa illalla löytyä jotain kuusen alta... Jouluvalmisteluissa riittää puuhaa myös hänellä, kun pitää kaikki ihmisten tekeleet tarkistaa huolella. Eilen illalla suoritettiin piparien laadunvalvontaa. Olen toki sanonut hänelle, että jotta saa lahjoja, pitää olla kiltisti. Tämä ei nyt ehkä ihan sataprosenttisesti ole toteutunut,… Continue reading Hänen Ylhäisyytensä joulutervehdys

Koronavuoden juoksukooste

En varmasti ole ainoana sitä mieltä, että herran tähden, miten hullu vuosi tämä on ollut! Koronan ohella mun kohdalla myös ihan monilla peruselämän osa-alueilla. Mutta juoksullisesti tämä oli mulle oikein hieno vuosi; kruunun jalokivenä tietysti Helsinki Marathon. Poikkeusvuoden mitalisaalis. Juoksutapahtumien puolesta vuosi starttasi helmikuussa GoreTex Winter Runin 10km merkeissä. Reittinä oli kaksi kierrosta 5km lenkkiä,… Continue reading Koronavuoden juoksukooste

Elämäni hevonen – Bestsislennyi 1995-2020

Olipa kerran 19-vuotias Heljä. Mun rakas vuokrahevoseni, kaunis suomenhevosruuna Hansu oli tullut treeni- ja kilparatsuna tiensä päähän ja vaikka sydäntä särki, oli mun aika etsiä uusi ratsu. Hevosnettiä selaillessani vastaan tuli ehkä pari potentiaalista, mutta eniten katseen vangitsi 13-vuotias osaava puoliveriruuna Helsingistä. Tästä ruunasta laitoinkin sitten omistajalle viestiä ja koeratsastus saatiin sovittua ihan pari päivää… Continue reading Elämäni hevonen – Bestsislennyi 1995-2020

Rentoutumisen vaikeus

Olen sellainen ihminen, jolle on älyttömän vaikeaa vain olla paikallaan tekemättä mitään. Iltojen rennot tuokiot Netflixin ääressä ovat ikään kuin palkinto päivän uurastuksesta, mutta niistäkin tuppaa tulemaan vähän syyllinen olo. Vaikka yrittäisin maata vain hiljaa edes 15 minuuttia töiden jälkeen, mun mieli lähtee laukalle ja pian olenkin jo päässäni tehnyt ostoslistan ja aikatauluttanut seuraavan päivän.… Continue reading Rentoutumisen vaikeus

Kaamos kaikilla mausteilla

Voi olla että kuvittelen vain, mutta tuntuu, että vallitseva pimeys on mulle joka vuosi rankempaa ja rankempaa. Aamuisin herätyskello on pahin vihollinen ja kahvia kuluisi pannukaupalla. Pimeyden keskellä voima lenkkeillä imetään keinovalosta. Vaikka olen innokas liikunnan harrastaja, voin suoraan myöntää että ei muakaan huvittaisi lähteä enää töiden jälkeen treenaamaan, kun on säkkipimeää, märkää ja koleaa.… Continue reading Kaamos kaikilla mausteilla

Oma edistys, osa III: Juoksu

Juoksusta on tullut mulle niin iso osa elämää, että siinä tapahtuvaa edistystä harvemmin pysähtyy miettimään. Mä olen myös ihminen joka pelkää pettymyksiä, ja siksi välttelen asettamasta itselleni liian kovia tavoitteita. Eka juoksutapahtumani oli Naisten kymppi vuonna 2015. Suuressa kuvassahan mun edistys juoksijana on selvää ja tarina on hieno. Se seiskaluokkalainen rapakuntoinen tyttö jaksoi lukiossa juosta… Continue reading Oma edistys, osa III: Juoksu

Oma edistys, osa II: Ratsastus

Ratsastus on ollut mun rakkain harrastus ja tärkeä osa elämää aina siitä asti, kun meidät kaverin kanssa vietiin tallille katsomaan hevosia, kun oltiin 8-vuotiaita. Vanhempani on varmasti vuosien varrella toivoneet ja aluksi odottaneetkin, että into lopahtaisi ja tilalle tulisi jotain vähän edullisempaa... mutta, kun nämä eläimet vei sydämen, niin se oli menoa! Liettualainen Barone-tamma, s.… Continue reading Oma edistys, osa II: Ratsastus

Oma edistys ja sen hahmottaminen

Etenkin synttäreideni aikaan mä tuppaan kovasti pohtimaan elämää ja sitä, millaista joskus aikanaan oletin sen olevan tässä iässä. Usein tulee tunne, että olen jumissa. Etten ole elämässä siellä missä pitäisi. Mähän täytin juuri 31, eikö mun pitäisi olla monilla elämän osa-alueilla pidemmällä? Tästä lähdettiin. Ruuna Extazas satulassaan 8-vuotias Heljä. Eriksnäs, 1998. Mä olen todella herkkä… Continue reading Oma edistys ja sen hahmottaminen

Lady Ginny, First of Her Name

Kun olin pieni, mun vanhemmat kertoili mulle tarinoita edesmenneestä kissastaan. Mustavalkoinen Himskatti-kolli oli ollut mitä ilmeisimmin eläväinen tapaus, joka toi kotiin milloin pyydystämiään myyriä, milloin ”frendejä”, kuten äiti asian ilmaisi. Pikku-Heljä rakasti noita tarinoita. En tiedä minkä ikäinen olin kun totesin, että mäkin haluan oman kissan, mutta varmasti alle kouluikäinen. Kun elämäntilanne vihdoin oli sellainen,… Continue reading Lady Ginny, First of Her Name

Taskuparkkeeraamisen mahdottomuus ja muita kommelluksia

On tullut taas aika raportoida näistä mulle niin kovin ominaisista arkipäivän haasteista ja kommelluksista. Toivottavasti näistä on jollekin pitistystä! Varokaa kaapinovia, ne puree Maanantaiaamuthan on tunnetusti paholaisen keksintö. Tässä ehkä kolmisen viikkoa sitten koin kuitenkin varmaan virkistävimmän maanantaiaamun vähään aikaan, kun ennen jokamaanantaista viikkopalaveria ajattelin tehdä toimistolla jotain yleishyödyllistä ja tyhjentää tiskikoneen. Ihan hyvä ajatus,… Continue reading Taskuparkkeeraamisen mahdottomuus ja muita kommelluksia