Kotini

Minulla on hämärä muistikuva päivästä, jona muutimme kotiimme. Muistan olleeni rappukäytävässä, uuden kotimme oven edessä. Vieressäni taisi olla tätini mies ja punainen keinuhevonen. Oliko minulla ikinä keinuhevosta? Ehkä se oli sittenkin pieni punainen lasten keinutuoli. Se on äidillä vieläkin. Kun suljin kotimme oven viimeistä kertaa, itkin. Se oli elämäni surullisimpia hetkiä. Vaikka olin joutunut useisiin… Continue reading Kotini

Kun en enää jaksanut

Uupumus on nykyään monien huulilla. Välillä tuntuu, että joku palaa loppuun suunnilleen joka viikko. Töitä on liikaa tai osaaminen ei riitä. Sellainen tuntuu olevan se yleisin tarina. Itselläni töitä oli kyllä paljon, mutta osaamista ja paloa olisi ollut toisenlaiseen työnkuvaan. Menemättä sen syvemmin oman uupumukseni syntyyn, halusin kuitenkin kirjoittaa siitä nyt, kun aallonpohjasta on noin… Continue reading Kun en enää jaksanut

Suurien tunteiden Helsinki City Marathon 2023

Tämän vuoden Helsinki City Marathonin osalta haluan muistaa ne viimeiset kilometrit. Kun taistelut oli taisteltu, katsojat lukivat nimeni numerolapustani ja kannustivat mua nimellä, taputtivat ja hymyilivät. Väsymyksestä huolimatta jalat toimivat taas ja meininki muistutti lukuisten epätoivossa eteenpäin rämmittyjen kilometrien jälkeen taas juoksua. Ja sen hetken, kun parisataa metriä ennen stadionia juoksin DJ:n ohi, joka soitti tietysti Käärijän Cha Cha Chata!

Lomaviikko Kreetan Rethymnonissa, osa 1

Kauan odotettu ulkomaanmatka koitti vihdoin huhtikuun alussa. Helsinki Vantaalla lähtöä odotellessa uutiset olivat täynnä vaalikuhinaa ja aprillipiloja. 33 vuoteni aikana en ollutkaan vielä ikinä käynyt Kreikassa! Kaverin kanssa reissu oli jo maksettu, kun sitten tulikin se kuuluisa kulkutauti, joka peruutti kaikki menot. Tai no, itse asiassa olen ilmeisesti ollut Kreikassa - mutta olin vielä äitini… Continue reading Lomaviikko Kreetan Rethymnonissa, osa 1

Uneton Helsingissä

Onneksi uniongelmani ovat nykyään lähinnä lyhytkestoisia, ehkä noin viikon kurjimuksia. Mutta aina sellaisen viikon koittaessa olo on kaukana hehkeästä. Klo 21.00 Ai että kun väsyttää. Ihanaa mennä peiton alle. Luen vähän vielä kirjaa. Haen mukavan asennon. 22.00 Käyn vielä vessassa, sitten valot pois, korvatulpat päähän ja pää tyynyyn. Uni tulee varmasti aika pian, oli niin… Continue reading Uneton Helsingissä

Hullun hommaa – kohti neljättä maratonia

Kun viime elokuussa pääsin rättiväsyneenä kolmannen maratonini maaliin, en enää edes viitsinyt sanoa, etten tee tätä enää ikinä. Vaikka olo oli hirveä, mä tasan tiesin, että turha se on sanoa; ensi vuonna löydän itseni kuitenkin taas maratonilta. Kolmas kertani maratonilla oli viime elokuussa, melko hirveässä hellekelissä. Kiitos koronan, olen juossut kaikki kolme maratoniani loppukesästä tai… Continue reading Hullun hommaa – kohti neljättä maratonia

Mikä maa, mikä valuutta?

Blogini on viettänyt hiljaiseloa jo noin yhdeksän kuukautta. Mutta nyt rikotaan hiljaisuus ja tehdään katsaus siihen, mitä kaikkea on tapahtunut. 2022 oli mulle henkilökohtaisesti sellainen vuosi, että enpä tule sitä kaipaamaan. Vuoden vaihtuminen tuntui helpottavalta, jotenkin puhdistavalta. Siltä, että ehkä puhtaalta pöydältä aloittamalla päästäisiin ns. uuteen nousuun. Vuosi 2022 alkoi uupumusoireilla. Ihan heti en itse… Continue reading Mikä maa, mikä valuutta?